Valjasta potentiaalisi käyttöösi varjotyön avulla
VIERASKYNÄ
Kirjoittaja: Anna Paldanius
osa 2
Anna Paldaniuksen blogisarjan toisessa osassa sukelletaan tutkimaan, millä tavoin heijastamme toisiin ihmisiin sellaista, mitä emme halua kohdata itsessämme. "Tietoisuus omasta varjosta auttaa purkamaan projektioita, integroimaan varjoa ja suhtautumaan sekä itseen että toisiin myötätuntoisemmin ja hyväksyvämmin," Anna kirjoittaa.
Tunnetko tarinan Platonin luolasta? Platon oli antiikin Kreikassa noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten elänyt filosofi. Yksi hänen tunnetuimmista teorioistaan on nimeltään luolateoria, joka on eräänlainen vertauskuva ihmisen henkiselle heräämiselle ja todellisuuden rakentumiselle.
Platon kuvasi ihmisen tietoisuuden olevan kuin luolaan vangitun yksilön elämää. Luolan seinälle heijastuu varjoja todellisuudesta, joka on olemassa luolan ulkopuolella. Ihmisen henkinen herääminen ja tietoisuuden kehittyminen on kuin huomaisi olevansa luolan vanki ja vapautuvansa varjonäytelmän luomasta illuusiosta todellisuudesta.
Kasvaessamme opimme tietynlaisen ajatusmallin tai ohjelmoinnin, joka ikään kuin opettaa meitä luolassa kasvavien ihmisten tavoin näkemään asiat tai ihmiset – tai oikeammin heidän varjonsa – todellisuutena. Totuus on kuitenkin toisenlainen, ja se mitä näemme todellisuutena itsestämme, maailmasta ja muista ihmisistä on vain mielemme luomaa heijastusta eli projektiota perustuen siihen, miten hyvin olemme oppineet kohtaamaan todellisen minämme.
Useimmiten meillä ihmisillä on nimittäin taipumusta siirtää eli heijastaa epämiellyttävät ominaisuutemme toisiin ihmisiin. Toisin sanoen, kun joku ihminen ilmentää meille varjoamme, ensireaktiona on torjua tuo ihminen tai hänen ilmentämänsä varjon esiin tuomat ikävät tunteet.
Hyväksyntä on avain itsemyötätuntoon, joka avaa sydämen tuntemaan rakkautta myös omia pimeimpiä piirteitä ja ominaisuuksia kohtaan. Hyväksyessäsi sen, että toisen ihmisen epämiellyttävät piirteet heijastavat sinuun jotakin kipeää tai eheytymätöntä itsessäsi, voit löytää syvän eheytymisen polun.
Psykologinen projektio - tiedostamattoman ihmismielen heijastus
Psykologisella projektiolla tarkoitetaan tiedostamatonta puolustusmekanismia, jonka avulla ihminen siirtää eli projisoi tai heijastaa omat torjutut ja kohtaamattomat haastavat tunteet tai epämiellyttävät piirteet ja ominaisuudet toiseen ihmiseen, asiaan tai tilanteeseen. Sveitsiläinen psykiatri ja psykoanalyysin isä Carl Jung kutsui tätä heijastusta varjominäksi.
Fysiologisesti ajateltuna projektio syntyy etuotsalohkossa sijaitsevien peilisolujen avulla. Peilisolut ovat aivosoluja, joiden on todettu reagoivan muun muassa motorisiin ja emotionaalisiin ärsykkeisiin. Peilisolut mahdollistavat muun muassa oppimisen matkimalla, mutta niiden avulla on mahdollista myös siirtää tuntemuksia ja tunnekokemuksia toisiin ihmisiin. Käytännössä peilisolut aktivoituvat sekä tekemisen että havainnoinnin kautta, eli niiden avulla voimme kokea samoja tunteita riippumatta siitä olemmeko asian tekijöitä vai näkijöitä. Näin ollen peilisolut toimivat osana projektioilmiötä heijastaen tunteita toisiin ihmisiin riippumatta siitä, tiedostammeko nuo tunteet vai emme.
Tiedostamaton mieli projisoi haastavat tunteet toisiin, sillä jos joku muu tuntee vihaa tai häpeää, olet itse vapautettu tuntemasta sitä.
Projektio syntyy siis tiedostamattoman motivoimana. Tyypillinen projektio syntyy ihmisen haasteesta kohdata jokin torjuttu tunne tai ominaisuus itsessään. Tunteet, kuten viha, häpeä tai syyllisyys voivat aiheuttaa sen, että ihminen ulkoistaa nuo tunteet käyttäytymällä tavalla, joka triggeröi kyseisiä tunteita toisissa ihmisissä. Tiedostamaton mieli projisoi haastavat tunteet toisiin, sillä jos joku muu tuntee vihaa tai häpeää, olet itse vapautettu tuntemasta sitä.
Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa jonkun ihmisen seksuaalisuus nostattaa häpeän tunnetta muissa. Esimerkiksi lapsen kehitys teini-iässä voi aiheuttaa häpeän tunnetta ikäistensä joukossa: tyttö, jolle on kasvanut rinnat ensimmäisenä luokalla päätyy tahtomattaan kollektiivisen kehohäpeän ja repressoidun seksuaalisuuden maalitauluksi huorittelun muodossa. Samaa voi kohdata nuori miehenalku, jonka ääni putoaa äänenmurroksen myötä yhdessä yössä oktaavin. Yöllisten siemensyöksyjen nostattama häpeän tunne projisoituu ikätovereihin, ja hän saa kuulla olevansa runkkari.
Carl Jungin ja Marie-Louise von Franzin mukaan ihmiset luovat projektioita järjestääkseen asioita, joita he eivät ymmärrä, sekä selittääkseen ja järjestääkseen kaaosta ja tuntemattoman pelkoa. Tämän tiedostamattoman toimintamallin takana on usein hallinnan menettämisen pelko.
Edellä mainitut esimerkit kuvastavat lähestulkoon jokaisen länsimaisessa yhteiskunnassa kasvavan nuoren kokemaa kasvuvaihetta, jota voitaisiin ehkäpä kuvailla jopa jonkinlaisena initiaationa aikuisuuteen. Valitettavan usein nämä tiedostamattomat projektiot jäävät käsittelemättä ja ymmärtämättä täysin tässä ihmisen varhaisessa kehitysvaiheessa jättäen jälkensä ja vaikutuksensa kasvavan ihmisen elämään.
Ei-toivottujen ja torjuttujen piirteiden projisointi toiseen suojelee siis ihmisen egoa kohtaamasta niitä ominaisuuksia, joista ei pidä. Tämä tiedostamaton torjuttujen tunteiden ja ominaisuuksien luurankokaappi on siis mitä hedelmällisintä maaperää kaikenlaisille ihmissuhteita ja onnellisuutta sabotoiville ajattelu- ja toimintamalleille.
Tiedostamattomien tunteiden noidankehä
Projektio on siis ihmismielen keino vältellä epämiellyttäviä asioita, kuten hankalia tunteita. Se syntyy ihmisen kyvyttömyydestä korjata sisäinen konflikti. Tämä aiheuttaa tiedostamattomia toimintamalleja ihmissuhteissa, joissa tietynlaiset triggerit laukaisevat hankalan tunteen, jota vältelläkseen ihminen on luonut oman selviytymisstrategiansa. Vuorovaikutus kahden omia projektioitaan tiedostamattoman ihmisen välisessä ihmissuhteessa ajautuu usein toistamaan samaa kaavaa, jossa molemmat osapuolet projisoivat omia tunteitaan toiseen luoden eräänlaisen välttelykoreografian.
Viime vuosina on yleistynyt käsitys toksisista ihmisistä ja narsisteista. Toksisella ihmisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla nähdään olevan kielteinen ja myrkyllinen vaikutus. Narsistilla taas tarkoitetaan ihmistä, joka käyttäytyy korostetun itsekkäästi ja välinpitämättömästi. Molempia termejä käyttävät hyvin liberaalisti niin yksityishenkilöt keskusteluissaan, media sekä myös jotkut hyvinvointialan ammattilaiset.
Myönnän itsekin joskus etsineeni kuumeisesti narsistisia piirteitä ihmisistä, joiden käytös herätti minussa kipeitä tunteita. Se oli aikaa ennen omaa käänteentekevää särkymiskokemustani ja heräämistäni siihen todellisuuteen, että minussakin on olemassa hirviö. Rohkenen siis väittää, että suurin osa näistä toksisista ihmisistä ja narsistisista eksistä ovat itse asiassa aivan normaaleja ihmisiä. He vain sattuvat painelemaan meissä niitä nappuloita, jotka herättävät uinuvat varjomme, joita vältelläksemme olemme rakentaneet huolellisia täydellisyyden fasaadeja.
Projektio on viheliäinen riivaaja, sillä tiedostamattomana sen vaikutus ihmissuhteisiin on tuhoava. Projektio aiheuttaa väärinymmärryksiä ja häiritsee kommunikaatiota. Deittaillessani miestä, joka kertoo minulle vierailleensa strippiklubeilla, minussa herää omaan kehooni liittyvät epävarmuudet ja häpeä. Epävarmuus aktivoi minussa ripustautujan, jonka tukahduttava kommunikaatiotyyli ja kehonkieli puolestaan triggeröivät deitissäni tiedostamatonta syyllisyyttä ja häpeää, joita hän pyrkii välttelemään pakenemalla. Hän vetäytyy lakaten vastaamasta viesteihini ja soittoihini, mikä edelleen lisää vettä epävarmuuden myllyyn. Meitä molempia ohjaa sama tiedostamaton hallinnan menettämisen pelko, jota projisoimme toinen toisiimme kuin ikiaikaisen tanssin muodossa.
Näissä sisäisissä konflikteissa monet päätyvät helppoon ja nopeaan ratkaisuun: kumppani vaihtoon. Ratkaisu on kuitenkin pinnallinen, sillä se jättää täysin huomiotta ongelman juuret, ja useimmiten sama kuvio toistuu ennemmin tai myöhemmin uuden kumppanin kanssa. Miten helvetissä tästä noidankehästä sitten pääsee irti? Vastaus on lähestulkoon lapsellisen yksinkertainen: itsetuntemus.
Kaikki mitä näet toisissa on heijastusta itsestäsi
Herääminen näkemään oman tiedostamattoman mielen ympärilleen luomat projektiot oli minulle raskas ja vaikea kokemus. Se oli toisaalta myös hyvin vapauttavaa, sillä viimeinkin aloin vapautua kantamistani raskaiden tunteiden taakasta.
Varjoni kohtaaminen oli minulle aluksi järkytys. Torjutut pimeät puoleni heräsivät henkiin kuin syvästä unesta yhtäkkiä herätetty lohikäärme riitaisan erokriisin myötä. Minun oli vaikeaa hyväksyä sitä kuvaa itsessäni, jonka kipeä särkymiskokemus toi esiin. Lopulta varjominäni hyväksyntä auttoi minua vapautumaan vihasta, jota olin kerryttänyt ja kantanut sisälläni vuosia haluamatta myöntää sitä itselleni.
Ensimmäinen askel varjominän tunnistamisessa ja projisoivan toimintamallin muuttamisessa on opetella ottamaan etäisyyttä tilanteeseen pysähtymällä ja kuuntelemalla sekä omia tunteita, että myös sitä mitä viestejä tilanne tuo eteesi.
Projisoinnin tunnistamisessa haasteellisinta tietysti on ymmärtää se, miten itse luo näitä triggeröiviä tilanteita elämäänsä. Ensimmäinen askel varjominän tunnistamisessa ja projisoivan toimintamallin muuttamisessa on opetella ottamaan etäisyyttä tilanteeseen pysähtymällä ja kuuntelemalla sekä omia tunteita, että myös sitä mitä viestejä tilanne tuo eteesi. Etenkin riitatilanteessa tunteet ottavat helposti vallan, jolloin ihminen alkaa toimia automaattivaihteella. Näissä tilanteissa läsnäolon ja kuuntelemisen taidot korostuvat, ja onnistumisprosentti uudenlaisten kokemusten ja toimintamallien luomisessa kasvaa.
Asioita voi alkaa muuttaa jo hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat kärjistyä konflikteiksi. Hyvä keino opetella tunnistamaan oma varjonsa on tiedostaa ne tilanteet, joissa huomaa jollain lailla tuomitsevansa tai arvostelevansa muita.
Klassinen esimerkki varjominän projektiosta on mustasukkaisuus. Mustasukkainen kumppani syyttää rakastettuaan uskottomuudesta, vaikka tämä olisi täysin viaton. Todellisuudessa mustasukkaisuus kertoo ihmisen omista salatuista impulsseista olla uskoton. Varjosta voi olla kyse myös silloin, kun mietin esimerkiksi sitä, mahtaako toinen ihminen pitää minusta lainkaan, jolloin tietämättäni projisoin häneen omia vieroksuvia tunteitani.
Jos huomaat usein ajattelevasi, että joku tai jotkut ovat sinulle vain kateellisia, asia voi itseasiassa olla toisin päin. Ehkäpä heijastat omaa kateuttasi ympärillesi. Tai jos joku ihminen herättää sinussa toistuvasti ajatuksen siitä, että hän on sairas, voi kyse tosiasiassa olla siitä, että pyrit välttelemään itsessäsi jotain vastenmielistä asiaa tai elämääsi kaaosta aiheuttavaa toimintamallia. Tietoisuus omasta varjosta auttaa purkamaan projektioita, integroimaan varjoa ja suhtautumaan sekä itseen että toisiin myötätuntoisemmin ja hyväksyvämmin.
Mitä tehdä kun huomaat projisoivasi tunteesi muihin?
Kaikki vaikeita tunteita esiin nostavat tilanteet eivät ole projektiota varjominästä. Tunnistat varjon useimmiten siitä, millainen vaikutus sillä on tasapainoon elämässäsi ja ihmissuhteissasi. Jos huomaat mielesi ja tasapainosi järkkyvän, todennäköisesti kyseessä on varjominän projektio. Jos taas hankalista tunteista huolimatta onnistut pitämään yllä sisäisen tasapainosi, kyseessä voi olla toisen ihmisen sinuun heijastama projektio.
Jos huomaat mielesi ja tasapainosi järkkyvän, todennäköisesti kyseessä on varjominän projektio.
Hyvä keino purkaa omaa onnellisuutta, menestystä ja ihmissuhteita sabotoivia toimintamalleja on kirjoittaa asioita päiväkirjaan, tai jos kirjoittaminen herättää vastustusta voit kokeilla vaikka puhua ajatuksesi videolle tai ääninauhurille. Omien ajatusten ja tunteiden jäsenteleminen, kyseenalaistaminen ja analysointi toimivat tehokkaana metodina tunnistaa toistuvia toimintamalleja ja mahdollisia tunnekuoppia, joihin pudotessaan projektiomekanismit aktivoituvat.
Vaikeinta psykologisen varjon tunnistamisessa on se, että on opeteltava olemaan radikaalin rehellinen itselleen. Haastavien tunteiden projisointi on nimenomaan saanut alkunsa torjuttujen persoonallisuuden piirteiden ja epämiellyttävien tunteiden välttelystä, ja niiden kohtaaminen on parhaimmillaankin epämukavaa. Itsekehityksessä ja oppimisessa ei turhaan puhuta epämukavuusalueesta, ja tässäkin tapauksessa oman sietokyvyn lempeä ja hallittu venyttäminen auttaa vapautumaan hankalista tunteista, jolloin ne ennen pitkää lakkaavat triggeröimästä ongelmallisia ajattelu- ja toimintamalleja.
Varjominä kasvun työkaluna
Psykologisen varjon tiedostamisella ja tiedostamattomien toimintamallien tietoisella muuntamisella on tavallisesti myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämään. Voimavarat vapautuvat, kun päästää irti tarpeesta hallita asioita, ihmisiä ja tilanteita ja päättää tietoisesti muuttaa projisoivat toimintamallit kasvua tukeviksi.
Kasvavien voimavarojen lisäksi projektioiden tunnistaminen ja muuttaminen myönteisiksi toimintamalleiksi auttaa kehittämään uusia tai vahvistamaan olemassaolevia kykyjä. Näitä ovat muun muassa empatia eli toisten ihmisten tunnetilojen tunnistaminen ja niihin vastaaminen myötätunnolla, läsnäolo, kärsivällisyys, herkkyys ja harkintakyky.
Laajentunut tietoisuus omista ja muiden ihmisten projektioista auttaa purkamaan niihin liittyviä jännitteitä ja tunnelatausta. Asiat yksinkertaisesti lakkaavat ärsyttämästä.
Ehkäpä suurin ja merkityksillisin hyöty projektion tunnistamisessa on lisääntynyt mielenrauha. Laajentunut tietoisuus omista ja muiden ihmisten projektioista auttaa purkamaan niihin liittyviä jännitteitä ja tunnelatausta. Asiat yksinkertaisesti lakkaavat ärsyttämästä. Saatat jopa huomata suhtautuvasi asioihin huumorilla.
Hyvä harjoitus projektioiden tunnistamiseen on opetella kertomaan hankaliin tunteisiin liittyen uudenlaista tarinaa. Esimerkiksi ajatus siitä, että joku ihminen on rasittava voidaan ottaa tarkasteluun eri näkökulmasta: tällä henkilöllä on piirteitä, jotka koen rasittavana. Voit jatkaa ajatusta pohtimalla sitä, mikä kyseisissä piirteissä on rasittavaa.
Toinen harjoitus, jota voit halutessasi kokeilla on ottaa tarkasteluun jokin piirre, ominaisuus tai toimintamalli, jonka koet vaikeaksi hyväksyä itsessäsi. Tämä voi olla asia, jonka tunnistat itsessäsi selvästi, tai projektio, josta olet juuri tullut tietoiseksi. Anna tälle piirteelle nimi, esimerkiksi Katkera-Anna. Kirjoita sitten itsellesi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Miten Katkera-Anna käyttäytyy tai ilmaisee itseään tavalla, joka loukkaa itsetuntoani?
Miten Katkera-Anna kohtelee muita ilmaistessaan itseään tällä tavalla?
Miltä minusta itsestäni tuntuu Katkera-Annan ilmaistessa itseään tällä tavalla?
Millaiset tilanteet, asiat tai ajatukset herättävät Katkera-Annan henkiin ja laukaisevat tämän toimintamallin itsessäni?
Mitä tarvitsen voidakseni muuttaa kyseisen toimintamallin itsetuntoani vahvistavaksi ja kasvua tukevaksi?
Huomaa, että on erityisen tärkeää opetella suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti tunnistaessaan itsessä epämiellyttäviä piirteitä. Muista siis olla itsellesi erityisen lempeä opetellessasi kohtaamaan omia projektioitasi. Hyväksyvä itsemyötätunto on yksi tärkeimmistä kasvun edellytyksistä.
Kirjoittajasta:
Anna Paldanius on traumatietoinen ja voimaannuttava valmentaja, joka on kehittänyt Dark Night Coach™ menetelmän, joka hyödyntää varjotyön konseptia pureutuen ihmisen syvimpään olemukseen metafyysisellä tasolla. Anna valmistui Valmentamon LCF Life Coachiksi vuonna 2020 ja AlfaPartners Academyn kouluttamaksi ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi vuonna 2022. Annan oma polku traumasta eheytymisessä ohjaa häntä valmentajana ja kaikissa asiakaskohtaamisissa. Syvä yhteys itseen on perusta, jolle rakentaa elämänmittaisia ihmissuhteita ja unelmia. Ratkaisukeskeisen valmennuksen työkalujen avulla Anna auttaa muuttamaan nuo unelmat tavoitteiksi - ja lopulta todellisuudeksi. Lue lisää Annasta ja hänen palveluistaan Kurimus Coaching verkkosivuilla: www.kurimus.net